P LEHTOLAN PAJA
 
 
 
2008
14.-15.6. Alastaro
.

Alastaro Moottorirata 12-15.6 2008

Lehtolan paja lähti torstai-iltana kohti Alastaron moottorirataa. ”KERTTU” (kuljetusauto) sai täten palvella pajaa ensimmäisen kerran, oli siis neitsytmatka. Pohojalaaset tuloo -kerttua kuljetti Pentti varmoin ottein, ex-rekkamies kun on . Mukana matkassa oli Taina, Petteri ja Pekka. Petteri viihtyi hyvin turvaistuimessa ja seurasi matkantekoa aitiopaikalta, nukkumatti tuli vasta Vammalan jälkeen. Oltiin puolen yön maissa rata-alueella missä oli portti kiinni, mutta onneksi yläportti oli auki joten saatiin varikkoteltta pystyyn oikealle paikalleen. Sitten pientä iltapalaa, jonka jälkeen unta palloon.

Aamu valkeni ja aurinko paistoi. Valmistauduttiin ensimmäiseen harjoitusajoon. Kuinka ollakaan, esteri halusi mukaan kisoihin ja heitteli sadepisaroita ja kun päästiin radalle niin vettä tuli kaatamalla, joten se harjoitus meni harakoille. Toki rataan sai kuitenkin jonkin verran tuntumaa. Päivän saldo oli sadekelin harjoittelua ja ajat oli ok, kärkiporukoissa oltiin. Lauantai-aamu ja aika-ajo. Tulos oli tyydyttävä 5. sija, eikä oltu kovin paljon kärkeä jäljessä ja vauhti piisasi hyvin paalupaikan ajaneelle joukon ainoalle naiskuljettajalle Jenni Krohnille. Sitten vaan perinteiset huollot ja valmistautuminen ensimmäiseen erään. Kello tuli merkkiin ja kuivalla saatiin lähteä lämmittelykierrokselle. Kytkin nousi ja vetari katkesi!. Pekka ajoi varikolle, Hannu tuumasi kisan olleen siinä, mutta Pekka sanoi että äkkiä uusi vetari, jotta saataisiin yksi kierrosaika. Siitä alkoi juoksu ja ruuvaaminen aikaa vastaan. Pienessä ajassa saatiin työkalut ja Pentti löysi uuden vetarin varikolta. Hannulta levisi hylsysarja pitkin asvalttia ja voi että, voi että… Vetoakselin pää, joka oli poikki, teetti lopullisen tuskan, se ei suostunut tulemaa ulos, se oli siinä sitten -ei ehditty enää radalle. Ensi kerralla kuitenkin tiedetään, miten vetari saadaan vaihdettua 10 minuutissa. Katri ja Harri oli myös seuraamassa kilpailua, joten harmi että kävi näin.

Sunnuntain kilpailuun saatiin auto taas kisakuntoon. Lämmittelyajo sujui hyvin, vauhti oli kohdallaan. Harri oli tullut myös seuraamaan kilpailua joka aloitettiin takarivistä. Valot sammui ja kytkin ylös. Pekka sai hyvän lähdön ja ennen ekaa kurvia oli muutama kanssakilpailija kuitattu. Jatkossa ohituksia piisasi. Kolme kierrosta ennen maalia Pekka oli jo sijalla kahdeksan. Harmiksi kolmen kärki ei enää taistellut sijoituksista, joten se pääsi karkuun. Mutta sijoista 4-6 vielä oli taistelu käynnissä, eikä niillä kierrosajat olleet parhaita mahdollisia. Juha Haarahiltunen tavoitti ensin nämä taistelijat; Jennin , Ossin ja Petrin, ja sekoitti tilannetta, Pekkakin ehti vielä taisteluun mukaan -jopa sijasta neljä. Ruutulippu tuli kuitenkin vastaan ja se ylitettiin hienosti sijalla kuusi. Vau, hieno ajo; lähtö takarivistä, noin 26 ohitusta 12 kierroksen aikana oli hyvä suoritus. ”Siunaa ittes pohojalaanen tuloo” on hyvä JiiVee Korpelan kommentti tuohon.

Varikkoa kun purettiin niin vielä tuli pieni sydämentykytys kun kuulutuksen kautta Pekkaa pyydettiin tuomaritornille. Noh takaisin tultiin varikolle, eikä hymy ollut hyytynyt joten ei huolta. Oli tapahtunut pieni unohdus tai oikeastaan ei tiedetty, että olisi pitänyt täyttää hakukaavake. Onneksi sen voi täyttä myös kisan jälkeen. Hyvän kisan Pekka tarjos tiimille ja muutamalle fanijoukolle, nimittäin Rasmus 3v. Hämeenlinnasta oli tullut seuraamaan Alastaron kilpailua. Nyt sitten KERTUN nokka kohti koti Laihiaa, jonne se kuljetti tiimin iloisesti ”hyrskyttäen” ja kotopihassa oikeen ablodit sille annettiin. POHOJALAASET MENÖÖ.